keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Oi Kimo, miksi sinulla on niin suuret korvat?

..jotta voisin kuulla kaiken näillä isoilla korvillani joihin ei isokaan korvahuppu mahdu. Eli olen nyt ollut en mainonnan mutta suosittelujen uhri ja menin ostamaan Kimolle Equilinen äänieristetyn hupun. Kohtalaisen suolainen hinta oli niin pienestä palasta lankaa ja kangasta mutta ihan pakko se oli nyt hankkia. Pysytään Kimon kanssa kehityksen mukana. Ja arvasin, että se on kittana tuon korvaeläimen päähän! Kyllä se juuri ja juuri sinne saadaan mutta kahdesti Kimo sai sen heiluteltua kentällä pois, toisen kerran se lensi niin kaaressa että Kimokin lennähti kauhuissaan mutta toisella kerralla sain onneksi napattua siitä kiinni ennenkuin se olisi taas säikäytellyt arvon urpoa. Eli joku pieni patentti pitää keksiä että pysyy huppu seuraavaksi päässä. Ostin hupun pariksi dyonin silmälaput, ajattelin sen ehkä helpottavan Kimon keskittymistä varsinkin kisoissa, missä on välillä 121 mielenkiintoisempaa ja jännempää asiaa kuin ne esteet edessäpäin. Niissäkin oli pieni ongelma, ne ei meinanneet pysyä paikoillaan silmän takana vaan valui poskihihnaa pitkin alas, eli joku idea pitää keksiä siihenkin. Mutta kun sekä huppu että laput olivat oikeilla paikoillaan niin Kimo oli kyllä todella rento! En sitten ihan satavarmasti osaa sanoa et oliko kyse sitten juuri näistä apuvälineistä vaiko vain rennosta päivästä mutta ei niistä nyt haittaakaan ole. Joten näillä taidetaan mennä :)

Vasemmassa kuvassa nuo laput on vähän alhaalla, oikealla nostettuna ylemmäs.

Pilkku ja Camu oli lauantaina Salon kisoissa hyppäämässä Merlitzissä. Oikein kivat kisat oli taas, sujuvat aikataulut ja kaikki toimi, pohjat huollettu yms. Jurvasen radat on kyllä lähes poikkeuksetta 'mun makuun' ja sujuvia hypätä. Pieni logistiikkaongelma meinasi olla kuljetuksen kanssa mutta onneksi ihana Frida pääsi kuskaamaan tammat ja viettämään koko päivän mun kanssa laatuaikaa (; Molemmat tammat hyppäsivät amatöörisarjan 120cm-luokan, Camulla lähdin ensin. Camu oli verryttelyssä oikeen kovasti innokas, jokaisella verkkahypyllä se lähti askel pari ennen kauheeta kyytiä kauhomaan esteelle, siis oikeen intopiukeena. Ajattelin että ok, tänään tällänen päivä, pitää itte vähän odottaa ettei syödä noita puomeja. Ja niin sitte radalle odotin ensimmäiselle esteelle mutta niin hittovie teki Camukin. Siihen me sitten pysähdyttiin ihmettelemään taas kerran. Olisi se pitänyt taas ajatella että kyllä noin kokenut hevonen osaa sen hommansa siellä radalla vaikka se verkassa sooloilisikin, eli ei auttanut kuin katsoa taas peiliin. Uudella lähestymisellä Camu sujui helposti koko loppuradan, valitettavasti se sitten tiputti viimisen esteen kun tultiin vähän lähelle, ja jotain aikavirheitä päälle.

Pilkku oli oikeen superhyvä, sille on selkeesti hyppytauko tehnyt terää, se keskittyi niin hyvin ja pysyi hanskassa koko radan ajan. Radassa ei oikeastaan ollut minusta mitään muuta kommentoitavaa kuin viiminen sarja-okseri-linja, jonne tulin jo sarjaan vähän hitaasti sisään ja jäin odottomaan liikaa viimeistä okseri-estettä. Ihan rehellisesti kävi siis pieni moka omassa ratsastuksessa siinä välissä, siis että en ratsastanut vaan odotin hevosen liian kauas esteestä. Mutta hei.. Tässä linkki Pilkun youtube-videoon.

Camun ilmoitin vielä jälki-ilmoittautuneena päivän viimeiseen luokkaan eli 125cm (hei, ekaa kertaa taas kahteen vuoteen, iso juttu -> ei pitkä matka 130cm!). Koska hevonen hyppäsi niin kivasti ekassa luokassa niin halusin mennä korjaamaan oman ratsastukseni. Ja oli kyllä hyvä idea! Camu oli menossa, mentiin sujuvasti rataa etiäpäin ilman turhia pitkiä teitä ja tuntu oikeen hyvälle. Valitettavasti oikein hyvän radan lopussa Camu hipaisi kaksi viimeistä estettä alas, mikä sillä ei ole kyllä tapana. Selkeästi se vähän väsyi, se on hypännyt tähän mennessä lähinnä yhtä luokkaa per päivä ja nyt oli jonkunverran seisoskelua ja odottelua luokkien välissä. Mutta pikkujuttuja! Tuloslistassa kyllä isoja juttuja koska arvosteluna oli vaikeutuva ratsastus. Se tarkoitti sitä että koska tiputin radan toiseksi viimeisen, esteen numero 9 jäi minulta yhdeksän pistettä saamatta, ja koska viimeiseksi esteeksi olin valinnut riskillä jokerin ja se tuli toisella takajalalla alas väheni siitä vielä 20 pistettä. Eli pisteet laski kuin lehmän häntä. Mutta ihan oikeasti ei kyllä haittaa kun koko radan fiilis oli niin hyvä. Lisää vaan niin saa Camukin taas jalat pidettyä ylhäällä ja tämä alkaa tuntumaan ihan oikealta kilpailemiselta eikä vain ratarutiinin hankinnalta, oli estekorkeus mikä olikin :) Tässä linkki Camun youtube-videoon.


^ Campsoni näyttää niin iloiselta koko ajan! Jes :)

1 kommentti:

  1. Oi miten ihania ja iloisia kuvia, on kyllä niin ilo katsella!

    Pollenkirjakarsina.blogspot.fi

    VastaaPoista