maanantai 5. maaliskuuta 2018

Ihana viikonloppu, lyhyitä mietteitä maastakäsin työskentelystä

Tavallaan on kiva kun ei ole kisoja viikonloppuna, ehtii ajan kanssa ratsastaa hevosilla päivänvalossa ja väkerrellä herkkusmoothieita ja katsella vähän liveä Ypäjältä yms. Hevoset liikkui urakalla, huippuhienoilla keleillä kun päästiin taas menemään. Tylsää ettei nyt ole kyllä juuri kuvia tai videoita, Kimo toimi hyvin vastahakoisena mallina ennen maastoon lähtöä:

Chaoksen kanssa ollaan pilkottu vähän palapeliä osiin, siirtymisiä ja lyhyitä hyviä pätkiä joilla haetaan tasapainoa ja rentoutta. Sillä on pitkä pitkä laukka keskikokoiseksi hevoseksi ja nyt keskityn siihen että puomeilla ja kavaleteilla löytyy maltti ja tahti. Sunnuntain kavaletit onnistuivat hienosti ja yritystä oli paljon, ollaan jo aika hyvin samassa tiimissä. Tänään Chaoksella on hieronta kun on päässyt jo tovin työskentelemään reippaasti.

Urho liikkui vähän jumisemmin niinsanotusti, luulisin että johtuu lähinnä kylmistä ilmoista ja muutamamasta vapaapäivästä kun oli yli -20 astetta enkä minä meinannut enää tarkentua. Tehtiin siis rauhassa jumppaa ja venyttelyä selästä käsin, eilen juoksutin puomeja ja liikkui jo aivan normaalisti :) Pitäisi mahdollisimman pian käydä toppauttamassa sen satula kun ei nyt tällä hetkellä aivan istu. Sillä on niin kamalan herkkä selkä, että ottaa kunnolla nokkiinsa jos kinnaa sään alueelta kuten nyt meinaa tehdä. Oikein päin ratsastus on tietenkin ykkösenä. Melko kallista tuollainen pelkkä satulan toppauskin, tuolla minne sitä olen viemässä oli 220€ sis. alv. Huh, ei pikkurahoja keskituloiselle kuitenkaan kun muitakin menoja on vaikka ymmärränkin että työstä tulee maksaa korvaus. Ainahan siitä saa silti itsekseen purnata!

Meillä oli aika mielenkiintoinen keskustelu ton mun miehen siskon kanssa joka on ammattilainen eläintenkouluttaja, lähinnä keskittyen koiriin ja niiden käytökseen. Hän oli meillä lauantaina ja tuli seuraamaan kun juoksutin Kimoa ja sen jälkeen ratsastin toisen hevosen. Juteltiin melko paljon eläinten käytöksestä ja sain vastailla melko vaikeisiin kysymyksiin siitä mitä teen ja miksi teen, aika hyvin onnistuin kyllä perustelemaan että kaikkeen oli joku syy, ei ihan hatusta vedetä. Oli todella kiva pohtia vähän enemmän ja ammentaa aihetta ihmisen kanssa joka on kiinnostunut.

Hää myös kysyi että teenkö maastakäsin treeniä johon vastasin melko kipakasti etten tee. Erikseen. Koska hevoselle kaikki käsittely on ns. koulutusta, tarhaus ja harjaus ja kentällä talutus, lastaus yms. Ei hevonen osaa eritellä, että ok nyt kun mamma vie minut tarhaan niin saan hillua kuin heinämies narun päässä mutta huomenna kun mennään kentälle harjottelemaan taluttajan kanssa pysähdys-peruutus-väistö-yms tehtäviä niin pitääkin tarkasti seurata johtajaa (ystävää, kumppania, tasavertaista työkaveria yms kuppikuntia on monia). Mutta keskiviikkona on taas vapaa kasvatus!

Minusta hevosen ja ihmisen yhteistyö lähtee luottamuksesta. Hevosen luottamuksen koen ansaitsevani helpoiten tekemällä asiat saman kaavan mukaan, pitäen säännöt aina samanlaisina ja tekemällä asiat niin että hevonen kokee ne reiluiksi. Koetan olla mahdollisimman selkeä kaikessa mitä hevoselle kerron. Ja kun kaiken tekee aina samalla kaavalla toiminta automatisoituu ja hevonen voi rentoutua kun tilanne on tuttu ja turvallinen. Ja kun luottamus on ansaittu on hevonen rennompi myös uusissa tilanteissa luottaessaan ihmiseen, toivottavasti. Ja silti eläinten kanssa aina välillä sattuu ja tapahtuu, kaikkea ei voi osata ja sillä viisiin :)

On siis hyvä harjoitella hevosen käsittelyä mutta pelkät harjoitteet eivät riitä jollei ole kiinnostunut lukemaan hevosta ja sen käytöstä. Eli aika, kokemuksen kertyminen ja keskittyminen hevoseen hevosena ovat mielestäni melko avainasemassa turvallisessa harrastamisessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti